Red Little Pill Mieluummin yksilö kuin lokero.

Mistä puhumme kun puhumme abortista?

Olen ystäväpiirissäni abortin kannan suhteen vähän outolintu. Ja varmaan laajemmassakin piirissä. Punavihreällä keskusta-alueella asuvalle kaupunkilaisnaiselle pro-life titteli ei tunnu oikein sopivan. Rikon kuitenkin normeja. Olen myös siitä poikkeuksellinen tapaus, että vielä muutamia vuosia sitten olin ns. pro-choice.

Sitten minusta tuli äiti. Aloin kyseenalaistamaan abortin oikeutuksia. Aloin kyseenalaistamaan sitä, että elämän päättämisessä olisi viime kädessä kyse tasa-arvosta tai naisten oikeuksista. Abortin puolustajat ovat puhuneet myös ihmisoikeuksista. Mikä on ristiriitaista, sillä jopa YK:n ihmisoikeuksien säädöksiä myöten jokaisella on oikeus elämään. Tätä oikeutta ei kuitenkaan Suomen lainsäädännössä suoda kohdussa oleville, ihmiseksi kasvamassa oleville sikiöille. Koska ”alkio ei ole ihminen”. Alkio on kuitenkin se muoto, mistä me kaikki olemme elämämme aloittaneet. Alkiovaihe on määrittänyt sukupuolemme, hiustemme värin, kasvojemme muodon ja raajojemme pituudet. Koko cocktail on valmiina kunhan sen jatkokehitykseen annetaan armoa – eli aikaa.

Ajatusleikki: naisen kohdussa on kuudenviikon ikäinen alkio jolla on sydänäänet sekä kaikki rakennusaineet, jotka ajan kuluessa määrittävät minkänäköinen tai sukupuolinen lapsi syntyy maailmaan. Otetaan alkio kämmennelle. Olemmeko valmiita vetämään alkion vessanpöntöstä alas? Haluammeko nitistää sen nyrkissä kuoliaaksi? Jos meissä on mitään elämänsuojeluvaistoa jäljellä, vastaus on luonnollisesti ei. Tullaan moraalisfilosofisen kysymyksen äärelle; olemmeko valmiita päättämään alkaneen elämän? Joku voisi jopa puhua tappamisesta, mutta tekstini tarkoitus ei ole provoisoida. Enemmän herätellä miettimään mistä puhumme, kun puhumme abortista.

Kun sain itse tietää olevani raskaana, olin siitä onnellisessa asemassa sillä minulla oli mies, koti ja vakaa taloudellinen tila. Olisin voinut myös olla teini-ikäinen, työtön yksinhuoltaja. Mutta olisiko edellä mainittu tilanne riittävä oikeuttamaan päätökseen, joka päättää ihmisalun (ja oletettavasti horjuttaa myös mielenterveyttäni, oli kyseessä sitten toivottu ja tai ei-toivottu lapsi) ? Jos yhteiskunta mieluummin haluaa kannustaa päättämään alkaneen elämän sen sijaan, että se panostaisi kriisiraskauksia läpikäyvien henkiseen terveyteen ja auttaisi tarjoamaan vaihtoehtoja huoltajuuskysymyksissä tai taloudellisissa kysymyksissä – tulen väkisinkin miettineeksi, minkälainen moraalifilosofia yhteiskunnassamme oikein vallitsee?

Oikeus omaan kehoon on tässä yhteydessä minulle ontto lause. Aivan kuin sikiö olisi luomi josta on päästävä halutessaan eroon. Aivan kuin se olisi ”tunkeutunut” naisen kehoon kuin ilkeä syöpäläinen. Nainen on biologisista syistä se (minusta onnekas) sukupuoli jolla on mahdollisuus kantaa sisällään elämää ja synnyttää se. Sen mukana tulee toki myös vastuu. Enkä puhu nyt ehkäisystä (joka on erittäin relevantti tekijä sekin) vaan vastuu suojella elämää joka on alkanut. Voin kahden raskauden läpikäyneenä sanoa, että tämä suojeluvaisto on omalla kohdallani alkanut viikosta yksi ja se tuntuu olevan tarkkaan koodattu naisen biologiaan. Jos tätä vaistoa ei olisi, olisimme kuolleet sukupuuttoon aikapäiviä sitten. Vaisto ei ole poistunut niiltäkään, jotka aborttiin ovat päätyneet. Sitä on vain mahdollista huijata. Mikä selittää vahvasti aborttitoimenpiteen jälkeiset psyykkiset oireet ja masennusjaksot. Ja TÄSTÄ ei puhuta mitään. Ei yleisessä keskustelussa ja vielä vähemmän (jos ollenkaan) feministisessä keskustelussa. Elämme vain aikaa, jossa naistenoikeus-mantran melussa, unohtuu, että abortti taistelee paitsi naisen biologiaa myös moraaliääntämme vastaan. Mutta kun on tarpeeksi pitkään kuullut abortin banaalisuudesta ja siitä että ”sinulla naisena on siihen oikeus”, alkaa väkisin ajatella, ettei sillä olisi minulle mitään seurauksia. Ja että se on ihan hyvä vaihtoehto. Alkaa ajatella, että se on minun mielipiteeni.

Tunnen hyvin abortin tehneitä ja sen välttäneitä (vaikka tilanne sen välttäneelle olisi kai täyttänytkin abortin kriteerit). Kun vertailen näitä tapauksia nyt, näen itsepetosta harjoittavan, psyykkisiä oireita kärsivän naisen jonka lopun elämän tehtävä on vakuutella itselleen, että päätös oli oikea. Sitten näen hyvin nuorena äidiksi tulleen naisen, jolla on mitä ihmeellisin tytär täynnä elämää. Molemmat, äiti ja tytär  onnellisia. Ja äidin katumusaste? Nolla. Nyt – kumpaan ryhmään me haluamme yhteiskuntana naisiamme kannustaa?

Toki on muistettava, etteivät kaikki vahingossa raskaaksi tulleet koe kuvaamaani onnellista loppua. Miten yhteiskunta voisi siis siinä auttaa? No, vaikka luomalla ensiksi signaalia siitä, että mikään ei ole sankarillisempaa ja arvokkaampaa kun uhrata 9 kuukautta antaakseen elämän pienelle lapselle joka ei ole itse ollut määrittelemässä oman alkunsa lähtökohtia. Sen jälkeen tukitoimenpiteet, huoltajuusvaihtoehtojen tarjoaminen ja/tai sosiaalietuudet vakauttamaan raskaanaolevan taloudellista tilannetta. Adoptioprosessin kriteeristöä voisi myös miettiä uudelleen, jotta mahdollisimman moni pääsisi sen piiriin. Lapsettomia pariskuntia kun on – ja paljon. Kehitystoimenpiteitä, poliittista ilmapiiriä ja yhteiskunnallista kulttuuria voidaan kyllä muuttaa ylhäältä päin – jos vain on tahtotila.

Tässä ajassa naistenoikeuskysymys on kuitenkin tärkeämpi kuin lapsen elämä. Lapsella ei ole ääntä eikä oikeutta sanoa, että minä haluaisin syntyä ja kokea kaikki mitä te muutkin koette. Ja tämä on se, mikä murtaa minun sydämen. Minunkin lapset olisivat voineet jäädä syntymättä jos olisin vain ilmoittanut terveyskeskukseen, ettei nämä nyt oikein istu urasuunnitelmiini. Tässä ajanhengessä se olisi ollut riittävä peruste. 

On hyvin valitettavaa, ettei rakentavaa dialogia aborttikannoista ei ole Suomessa. Ikävää myös, että feministi Minja Koskela blokkasi minut tästä syystä Twitteristä. Ikävää lähinnä siksi, että se on merkki, että muille kuin aborttia puoltaville äänille ei anneta Suomessa tilaa. Minä en kuitenkaan näe yhteiskunnan kehittyvän mihinkään jos vain rakennamme ympärillemme turvallista tilaa jossa kaikki ovat samaa mieltä asioista. 

Aurinkoista kesänodotusta kaikille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (82 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Ja tuohon pitäisi vielä lisätä Isän oikeudet syntymättömään lapseen!

Asia on niin vaikea, ettei tuosta pystytä keskustelemaan, vaan asia menee kuten menee.. On ryhmä x ja Y ajattelijoita, ja se ryhmä kuka onkaan vallassa päättäää asioista..

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos

Erittäin tärkeä lisäys joka valitettavasti tekstistä jäi käsittelemättä kokonaan. Kiitos kommentista!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä tavalla raskausaika on uhraus?

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos

Oletettavasti heille joille raskaus ei ole toivottu ja abortti tuntuu ainoalta vaihtoehdolta ja/tai lasta ei halua pitää.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Erittäin huono lähtökohta äitiydelle on ajatus uhrautumisesta.
Uhri on suomen kielessä niin negatiivisesti latautunut käsite.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Suurella todennäköisyydellä hedelmöitystä ei ole edes tapahtunut viikolla 1., puhumattakaan alkion kohtuun kiinnittymisestä. Puhut siis suojeluvaistosta, joka on puhtaasti suggestiivinen, eikä liity varsinaisesti mahdolliseen raskauteen, mikäli sellaisen olet tunnistanut 1. viikolla.

Blogauksestasi syntyy kuva, että et hyväksy aborttia missään olosuhteissa. Muutenhan keskustelun kohteena pitäisi kai olla kriteerit ja rajat, eikä oikeutus sinänsä?

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos

Olet oikeassa, raskausviikolla yksihän ei tosiaan mitään ole tapahtunut. Itse asiassa viittasin lähinnä raskauden alkumetreihin ja hetkeen jolloin sain tietää olevani raskaana (varmaan oli vko 4). Tämän toki olisi voinut ilmaista tieteellisemminkin. Kiitos täsmennyksestä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuo nyt oli lähinnä tarkennus, mutta ohitit kysymykseni. Vastustatko aborttia kategorisesti, vai onko tarkoituksesi vain vaikuttaa siihen mitkä kriteerit ja rajat asetetaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8
Ilkka Huotari

Suurin osa (95 %) aborteista taitaa liittyä elämäntilanne-tyyppisiin syihin. Tätä on tutkittu.

https://mobile.twitter.com/TRHLofficial/status/113...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pari kysymystä. Jos 75%:lle ei ole merkitty syytä, miten osaat päätellä syyn 95%:lle? Aborttien määrä näyttäisi olevan Foridassa noin kaksinkertainen populaatioon suhteutettuna, verrattuna Suomeen. Eikö ole oletettavaa että silloin syytkin saattavat poiketa merkittävästi?

Ilkka Huotari

On muitakin lähteitä.

http://www.johnstonsarchive.net/policy/abortion/ab...

Ekassa taulukossa oli eniten tämän tyyppisiä syitä: "concerned about how having baby would change her life"

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Vastasitko mielestäsi jompaankumpaan kysymykseeni?

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Et ainakaan siihen, onko oletettavaa että syyt voivat poiketa merkittävästi, kun esiintyvyys on kaksinkertainen. Jäljelle jää siis tuo 95%. Linkkaamassasi artikkelissa muut kuin ”elämäntilanne-tyyppiset syyt” olivat 10%. Kai oman väitteen kumoamistakin voidaan pitää vastauksena, mutta enemmän se tuntuu tahallisen sekaannuksen luomiselta.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #13

Ilmoitetut syyt eivät aina ole todellisia syitä.
Ilmoitettu syy riippuu paljon siitä, mikä syy on yhteiskunnassa hyväksytt.
Siksi aborttioikeuden rajaaminen "syillä " on aina falskia ja tekopyhää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

En periaatteessa välitä ollenkaan, mitkä ne syyt ovat. Minua kuitenkin häiritsee, kun lähdetään heittelemään hatusta johtopäätöksiä.

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos

Jos palataan takaisin Suomeen sosiaaliset syyt raskaudenkeskeytykseen näyttelevät todella sitä suurinta syytä lukemalla 92%. Esim täältä https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/1313...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En protestoidessani kyseenalaistanut määrää, vaan Ilkan kelvottoman lähteen ja johtopäätöksen.

Mielestäni 92% kuulostaa yllättävän alhaiselta. En nyt ehdi raporttia lukemaan, mutta voisiko todella olla jopa 8% terveydelle vaarallisia ja väkisinmakaamisista seuranneita raskauksia? Sehän tarkoittaisi yli 700 tapausta vuodessa. Kuulostaa isolta lukemalta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Silmäilin tuon THL:n rapsan läpi. Siinä ilmoitettujen syiden osuuksin summa oli 103,6%. Silloin puuttuvat vielä äidin terveyden ja väkisinmakaamisen perusteella tehdyt... Osaako joku tulkita mitä THL tarkoittaa?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lääkärit yleensä kannattavat ainakin melkein vapaata aborttia, koska muistissa ovat sikiönlähdettäjien ajat, niitä kukaan ei halua takaisin. Peter Singerin utilitaarisen etiikan mukaan äidin intressi on aina sikiön intressin yläpuolella, piti sitä sitten ihmisenä vaiko ei.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Sinähän olit vielä äskettäin sitä mieltä, että sikiöllä ei olisi ihmisoikeuksia. Oletko edelleen samaa mieltä?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Minun mielestäni sikiö ei ole ihminen, joten ei sillä voi ihmisoikeuksiakaan olla. Siitähän voidaan väitellä loputtomiin, milloin hedelmöittynyt munasolu muuttuu ihmiseksi, jos sikiön katsotaan jossakin vaiheessa olevan ihminen. Sikiöstä tulee minun mielestäni ihminen sitten, kun se on syntynyt ja pysyy elossa ilman äidin elintoimintoja, joskin harvinaisissa tapauksissa tämäkin voidaan asettaa kyseenalaiseksi.

Singer on sitä mieltä, että abortin etiikka ei riipu em. ihmisyyskysymyksestä mitenkään.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #18

Ok. Se on kuitenkin hyvä, että kysymystä ei tarvitse ratkaista sinun mielipiteesi perusteella. Saat tietysti olla ihan mitä mieltä haluat, vaikka väärässä tässä kohtaa oletkin. Sikiö on ihminen ja siten ihmisoikeuksien suojan piirissä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #19

Onko hedelmöittynyt munasolu mielestäsi heti ihminen; jos ei, niin milloin se muuttuu ihmiseksi? Entäs koeputkessa hedelmöitetty munasolu?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #21

Miksi kahdeksankuukautinen sikiö ei sinun mielestäsi ole ihminen?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #22

Koska se on sikiö, kohdussa, äidin elintoiminnoista riippuvainen. Syntymän jälkeen tilanne muuttuu. Minusta tämä on ainoa looginen ratkaisu, koskapa alkiota ei voi mitenkään pitää ihmisenä, eikä sikiönkehityksen aikana voida mitään rajaa asettaa, joten raja on syytä asettaa syntymään. Onko parempia ehdotuksia?

Ymmärtääkseni muuten buddhalaisten mukaan jälleensyntyvä tietoisuus, tai miksi sitä pitäisikään sanoa, menee lapseen juuri syntymän hetkellä, ainakin yhdestä elokuvasta päätellen.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #51

”Koska se on sikiö, kohdussa, äidin elintoiminnoista riippuvainen. Syntymän jälkeen tilanne muuttuu.”

-> Ei näytä kestävältä perustelulta. Yhtä hyvin voidaan ajatella tilannetta, jossa vakavasti sairas henkilö on riippuvainen jostain elämää ylläpitävästä lääketieteellisestä laitteesta. Ei tämä sairas henkilö silti menetä ihmisoikeuksiaan vaikka onkin koneen varassa.

”Minusta tämä on ainoa looginen ratkaisu, koskapa alkiota ei voi mitenkään pitää ihmisenä, eikä sikiönkehityksen aikana voida mitään rajaa asettaa, joten raja on syytä asettaa syntymään. Onko parempia ehdotuksia?”

-> Alkio on saanut alkunsa ihmisestä, joten ei ole mitään perustetta väittää, ettei hän olisi ihminen. Tottakai on. Mitä sitten ihmisoikeuksiin tulee, niin voidaan ajatella, että sikiö on alusta saakka ihmisoikeuksien suojan piirissä. Suoja vahvistuu sitä mukaa kun sikiö kasvaa. Täysimääräisesti ihmisoikeussuoja toteutuu syntymän jälkeen. Syntymää ennen sikiön ihmisoikeudet toteutuvat osittain hänen äitinsä kautta.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #51

Kyseenalaistan tuon kyllä vahvasti.
Sekä tieteen että äitien kokemuksen mukaan lapsi alkaa raskauden keskivaiheilla kommunikoida ja sillä on tunteita.
Musiikki, liikunta ja äidin puhe tai itku aiheuttavat reaktion.

Kaikki tämä vaikuttaa myös siihen, millaisena lapsi maailmantulon kokee.
Ensimmäinen parkaisi ei siis ole ihmisyksilön alku.

Kaikki yhteiskunnat näyttävät myös ottavan rajustikin kantaa siihen, miten äidin tulee raskausaikana elää ja suojella lapsen hyvinvointia.

Nekin yhteiskunnat, kuten meidän , jotka vaativat äitiä valitsemaan : tee abortti, riskeeraa huostaanotto heti sairaalasta - tai elä, kuten käsketään.
Jos lapsi olisi vain osa äidin elimistöä, kai äiti saisi elää kuin pellossa ?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #19

Ihmisoikeusjulistuksen ensimmäinen artikla:
"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä."

Mihin Janhunen perustaa mielipiteensä sikiön, siis syntymättömän, "ihmisoikeuksien suojan piiriin" kuulumisesta?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #23

No vaikka siihen, että ei abortti ole yleensä mahdollinen milloin tahansa vaan on olemassa aikaraja mihin mennessä se täytyy tehdä. En kuitenkaan perusta näkemystäni yksinomaan tähän.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #26

Aikaraja tulee aborttilainsäädännöstä eikä sen perusteissa puhuta ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksien julistus alkaa ihmisen syntymästä.

Mihin sinä sitten perustat näkemyksesi? Ratkaistaanko kysymys sinun mielipiteesi perusteella vaikka ihmisoikeusjulistus, jossa ihmisoikeudet määritellään, ei koske sikiötä?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #28

Sikiön ihmisoikeudet voidaan johtaa vaikka ihmisarvon loukkaamattomuudesta, jonka valtiosääntö turvaa ja joka esimerkiksi estää sikiöön kohdistuvat tieteelliset kokeilut. Oletko eri mieltä asiasta?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #29

"Voidaan johtaa" on oma mielipiteesi. "Tieteellisen kokeilun kielto", mitä tahansa se tarkoittaakin, ei merkitse automaattisesti että kohteella on ihmisarvo.

Koska koiria ei saa rääkätä niin siitä voidaan johtaa vaikka että koirilla on ihmisarvo, niinkö?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #31

"Voidaan johtaa" on oma mielipiteesi.”

-> Ei ole minun mielipiteeni, tai siis yksinomaan minun oma mielipiteeni. Näistä kirjoituksistasi kyllä huomaa, että olet täysin pihalla, etkä ymmärrä mitään asiasta jota olet lähtenyt kommentoimaan. Hauskoja nämä sinun kirjoituksesi kyllä ovat, joten jatka toki.

”Koska koiria ei saa rääkätä niin siitä voidaan johtaa vaikka että koirilla on ihmisarvo, niinkö?”

-> Jotenkin nyt näyttää siltä, että kirjoitat vain tässä auki ja sitten heti julkaiset kaikki ne ajatukset, mitä sattumalta mieleesi tulee etkä pohdi kirjoituksesi sisältöä ollenkaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #33

Henkilökohtaisuuksiin menemisen sijaan kaipasin jotain perusteita väitteiilesi. Niitä nyt ei tullut.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #34

Kyllä se peruste jo tuli. Et vain ymmärtänyt sitä. Voisin minä kirjoittaa tähän lisääkin perusteluja, mutta ei siitä olisi sinulle mitään hyötyä.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #23

"Heille on annettu järki ja omatunto"

Eli jos jollain ei ole juuri järkeä, tai omatuntoakaan, niin sitten kyseessä ei ole ihminen.

Selvä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine Vastaus kommenttiin #23

Salonen!

"Ihmisoikeusjulistuksen ensimmäinen artikla:
"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.""

Tiede sanoo ihmiselämän alkavan, kun siittiö tunkeutuu munasoluun. YK ihmisoikusjulitus on vain julistus, ei tiedettä.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #64

"Tiede sanoo ihmiselämän alkavan, kun siittiö tunkeutuu munasoluun."

Tiede siis pitää hedelmöitynyttä munasolua ihmisyksilönä? Millaisia esimerkkejä tästä löytyy?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #19

On hyvä, ettei kysymystä tarvitse ratkaista sinun mielipiteesi perustella. Saat toki olla ihan mitä mieltä haluat, vaikka väärässä tässäkin kohtaa olet.

Ihmisoikeudet eivät koske sikiötä.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #55

Mikään ei estä esittämästä virheellisiä väitteitä, joten anna mennä vaan, tila on vapaa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kaikki tuntemani lääkärit (tunnen paljon) myös inhoavat abortteja.
Vaikka olisivat kannattaneet sitä kuinka paljon, työssä se on inhottavimpia juttuja.

Nythän tähän on lääkäreille pelastuksena pilleriabortti, jossa koko karmeus jää naisen yksin kestettäväksi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Näinhän se toisaalta on, toisaalta lääkeabortti on käytännössä vaaraton.

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos Vastaus kommenttiin #52

Vaaraton fysiologisesti, mutta suurimmat traumat Suomessa tehtävistä aborteista lienevät kuitenkin psyykkisiä.

Käyttäjän MarkusPeltonen kuva
Markus Peltonen

>>Peter Singerin utilitaarisen etiikan mukaan äidin intressi on aina sikiön intressin yläpuolella, piti sitä sitten ihmisenä vaiko ei.>>

Utilitaarisen etiikan mukaan lienee turhaa ruokkia ja kustantaa asuntoloita vaikeasti kehitysvammaisille, koska heistä ei ole mitään hyötyä vaan ainoastaan kuluja yhteiskunnalle.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Aborttikeskustelun pinnan alla todella kytee koko ajan hyötyajattelu. Samoin kuin avoin rasismi , myös ihmisen hyödyllisyyden avoin arviointi nousee taatusti pintaan pian. Kiinnostavaa nähdä, miten persujen fundamentalistisiipi s i i h e n suhtautuu.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kannattaisi ensin perehtyä siihen, mitä utilitaristinen etiikka on, ennen kuin ottaa siihen kantaa. Suosittelen jotakin peruskurssia.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #53

Olen opiskellut käytännöllistä filosofiaa yliopistossa sen verran, että olen noihin suuntiin tutustunut.
Abortin luonne ei kuitenkaan selviä filosofian avulla.

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Hyvä teksti. Meinasin itse taas kun aihe nousi tapeetille kirjoittaa aiheesta. Parempi että nainen ja äiti kirjoittaa aiheesta kuin kaltaiseni lapseton mies.

On kummallista, miten abortti on muotoutunut feminismin keskeisimmäksi ehdottmaksi teemaksi ja naisten oikeuksien toteutumisen mittariksi.

Aborttien määrä ei ole kehittynyt järin positiivisesti. Ikävä kyllä aborttien tarve/määrä muodostuu lähinnä huolimattomuudesta ajassa jolloin tietoa ja ehkäisyvälineitä on kyllä riittämiin.

Aborttien määrä Suomessa vaikkakin olemme Pohjoismaissa edelläkävijä on edelleen teema joka ei ole moraalisesti kestävä. Tokikaan en kannata aborttioikeuden rajoittamista, mutta kyllä määrää tulee pyrkiä vähentämään juurikin adoptioiden lisäämisellä esimerkiksi. Rahaa osaltaan satsattava valtion ja adoptoijien suunnalta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisiko aborttien määrän vähentäminen ei-toivottuja raskauksia vähentämällä kuitenkin parempi keino, kuin adoptiot?

Aborttien lukumäärä on laskenut lähes 60% sitten 1970, kun aborttilaki astui voimaan. Erityisen ilahduttavaa on, että suurin vähennys on ollut nuorimpien ryhmässä. Miksi koet että "Aborttien määrä ei ole kehittynyt järin positiivisesti"?

Käyttäjän MiikkaKristianSatama kuva
Miikka Satama

Kuten mainitsin että ehkäisyä on tarjolla runsaasti ja silti abortteja tehdään.

Trendi ei ole enää ollut vuosiin laskeva, vaikka esimerkiksi yhdynnät ovat vähentyneet sekä myös hedelmällisyys on laskussa. Luulisi siis että oltaisiin likempänä viittä tuhatta aborttia per vuosi kun kymmentä tuhatta.

Lyhyesti. Kuka voi olla tyytyväinen näissä olosuhteissa siihen että maassa tehdään vuosittain yli 9000 aborttia? Osalle abortti ei ole edes ensimmäinen. Ja vain murto-osa aborteista tehdään "vakavin perustein".

Abortti on kuitenkin loppuviimeksi potentiaalisen ihmiselämän roskiin heittämistä, vaikka tietenkään tervepäiset eivät aborttikieltoa ajakaan.

Adoptiota kannatan sen takia, että vauvoja annetaan maassa adoptioon vuosittain naurettava määrä. Samaan aikaan lapsettomuus on myös ongelma. Ihan kokeilun vuoksikin olisi hauska nähdä mitä tapahtuisi jos pitämällä lapsen saisi vaikka 10000-20000 euroa valtiolta sekä adoptiovanhemmilta. Kyllä jokunen voisi tuohon tarttua. Ja olisiko se kamala ajatus?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #59

Kyllähän ehkäisyä on saatavilla. Siksi kuulostaakin aika uskottavalta, kun blogistin linkkaamassa THL:n raportissa kerrotaan 66,5% ilmoittavan käyttäneensä ehkäisyä.

Mitä taas kehitykseen tulee, 2018 aborttien määrä oli 8602, mikä on taas kerran alhaisin määrä sitten vuonna 1970 voimaan tulleen aborrtilain. Erityisen ilahduttavaa on hurja lasku edellisvuoteen nähden -16,1%.

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheit...

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #59

"Kuka voi olla tyytyväinen näissä olosuhteissa siihen että maassa tehdään vuosittain yli 9000 aborttia?"

Minä esimerkiksi. Tilanne ei haittaa minua tippaakaan, ja pidän itsemääräämisoikeuden noinkin laajaa toteutumista kertakaikkisen upeana asiana. Kuinkas nyt suu pannaan?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Adoptio on useimmiten naiselle vielä raskaampi kokemus kuin abortti.
Tuon "vaihtoehdon" markkinointi kyllä lisää abortteja eikä vähennä niitä.

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos

Tätä olisi mielenkiintoista tutkia. Ehkä onkin tutkittu? Itse näen että abortin lopullisuuden ja katumus voivat syödä psyykkisesti voimakkaammin kuin suru lapsen luovutuksesta toiselle. Ajattelen myös olevan helpompaa perustella itselleen että päätös oli oikea ja ainakin tietää että lapsella on hyvä olla.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Tässä ajassa naistenoikeuskysymys on kuitenkin tärkeämpi kuin lapsen elämä"

Siis tyttölapsella ei tule olemaan naisten (ihmis)oikeuksia?

Murha on hengenriisto. Mielenkiintoinen ajatus, että sikiöltä voi jo ennakkoon riistää henki, jonka se saa vasta syntymässä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Murha

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Kun puhumme abortista, puhumme ihmisyksilön omaa kehoa koskevasta itsemääräämisoikeudesta. Sen oikeuden on välttämättä oltava ehdoton. Ihminen, jolla tätä oikeutta ei ole täysimääräisenä, ei omista täysin itseään vaan on orja. Tämä asettaa demokratiankin kyseenalaiseksi, koska se on vapaiden kansalaisten eikä orjien valtaa.

Suomessa tulee vielä laillistaa aktiivinen eutanasia ja kaikkien päihteiden käyttö, jotta itsemääräysoikeus saadaan aidosti toteutumaan, mutta abortin osalta asia on onneksi kunnossa. Ja sekös vapauden vihollisia kismittää.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tässä kysymyksessä on niin monia ulottuvuuksia, jotka osittain kumoavat toisensa, että lähtökohdan valinnassa pitää olla tosi tarkka.
Pro life - ideologia on epäonnistunut tässä täydellisesti.

Yksi lähtökohta arkiajattelussa voisi olla aluksi kysymys : mihin pyrimme ?
Olemmeko yhtä mieltä edes siitä?

Osa tuntuu ajattelevan, että lääketieteellisesti pikku juttu, joka estää pahemmat ongelmat, joten lukumäärällä ei niin väliä.
Mutta suurin ’osa varmaan, että mahdollisimman vähän abortteja on paras tilanne.

Toisille taas tärkein ulottuvuus asiassa on, että nainen /tyttö voi aina halutessaan saada abortin.

Jo nämä lähtökohtaerot lyövät toisiaan korvalle.

Kun tullaan abortin ehtoihin , tullaan vielä höllyvämmälle suolle.
Onko lapsella oikeus saada myöhäisabortti , vaikkei hän edes ymmärrä olevansa raskaana ?
Miten lapsi silloin määritellään - ja päättävätkö vanhemmat hänen puolestaan?
Mahdollisesti mies, joka salassa on lapsen biologinen isä?

Onko 12- vuotiaalla oikeus synnyttää ja myös pitää lapsensa, vaikka hän olisi henkisesti epävakaa?

Kaikki ikärajat , monilapsisuudet jne ovat osoittautuneet surkeiksi ideoiksi abortin saannin ehtona.
"Adoptiomahdollisuudesta" en halua kuulla mitään tässä yhteydessä , se on törkeää naisen / tytön riistoa.

Kun kaikki päämäärät ja lähtökohdat ja niiden seuraukset käydään läpi, jää vain kaksi vaihtoehtoa :
Nainen päättää - tai joku muu päättää.

Koska aborttia on mahdoton oikeasti kieltää ( se ei ole edes yksiselitteinen asia) , naisen oikeus on se. että hänellä on
t o s i a s i a l l i n e n mahdollisuus valita.
Siis mahdollisuus synnyttää turvallisesti, pitää lapsensa , taata sen terveys ja luoda sille hyvä elämä .

Jos molemmat vaihtoehdot eivät ole reaalisia, saatetaan ajautua vapaan abortin sijaan pakkoaborttiin, joka nyt selvästi jo häämöttää..
On halvempaa abortoida lapsi kuin tukea ongelmaäitiä ja hänen lastaan.
Täydellisen aborttikiellon maissa taas ollaan käytännössä pakkoadoptioissa
Niin "pro life " en toivottavasti ikinä ole, etten pitäisi 12-vuotiaan pakkosynnytystä ja lapsen riistämistä häneltä hirviömäisenä tekona "kristillisessä" yhteiskunnassa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Raskauteen ja synnytykseen liittyy aina kuoleman ja sairauden riski; en minä katso, että kenenkään pitäisi vastoin tahtoaan sellainen riski ottaa.

Miesten abortinvastustaminen on yleensä äärettömän tekopyhää; mitäs se sotilasvala sitten on, lupaus murhata käskettässä?

Jos sikiö on ihminen, pitäisi varmaankin raskaana olevan naisen surmaaja tuomita esim. kahdesta taposta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Huvittavimpia ovat ne, jotka puolustavat alkion ”ihmisoikeuksia” hedelmöittymishetkestä lähtien, mutta nielevät mukisematta kierukan. (Kyllä, kielikuva on ihan tarkoituksellinen)

Blogistilta haluaisinkin kysyä, hyväksytkö kierukan ehkäisymenetelmänä?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Aborttikeskustelu kiteytyy käytännössä äidin oikeuteen kehoonsa vs lapsen oikeuteen elämään.
Mielestäni lähtökohtaisesti jos raskaus on jo alkanut niin, että se lopulta johtaa lapsen syntymään, sen keskeyttäminen on murha. Toki tässä on poikkeuksia.
Mielestäni jos lapsen isä haluaa kasvattaa lapsen mutta äiti ei, äidillä ei pitäisi olla oikeutta aborttiin. Äiti voi luopua huoltajuudesta, mutta lapsi on isän aivan yhtä paljon kuin äidinkin.
Raiskauden uhrit, alaikäiset ja terveydellisistä syistä hengenvaarassa saisivat suorittaa abortin. Muuten ennemmin suosittelisin ehkäisyyn kannustamista, esim. katuma- tai ehkäisypillereiden ja kondomeiden avulla.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

"Aborttikeskustelu kiteytyy käytännössä äidin oikeuteen kehoonsa vs lapsen oikeuteen elämään."

Paitsi ettei kiteydy. Alkio tai sikiö ei ole sama asia kuin lapsi.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

No ei kirjaimellisesti mutta siitä tulee lapsi jos sen antaa olla. Minulle se on tarpeeksi lähellä.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #56

Jos potentiaalia käytetään argumenttina, mihin raja vedetään? Munasoluun? Siittiöön? Ja millä perusteella?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #60

Itse vedän sen hedelmöitettyyn munasoluun, josta ei pääse katumapillerillä enää eroon.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #62

Ja millä juuri tämän rajanvedon perustelet? Itsekin yllä myönsit, että kyse on potentiaalista, ei mistään valmiista. Miksi rajaa ei siis voi yhtä hyvin vetää munasoluun tai siittiöön?

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine Vastaus kommenttiin #60

Pajala!

Tiede sanoo selvästi mistä alkaa ihmiselämä, se alkaa kun siittiö tunkeutuu munasoluun. Mutta sinulle nämä näyttäisi olevan vain "mielipide kysymyksiä", jota kutsutaan myös totuuden jälkeiseksi ajaksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Jos siis petrimaljaan jää hedelmöitetty munasolu, joku labrassa syyllistyy kuolemantuottamukseen, tai jopa murhaan?

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala Vastaus kommenttiin #63

"Tiede sanoo selvästi mistä alkaa ihmiselämä, se alkaa kun siittiö tunkeutuu munasoluun."

Missä tiede sanoo tämän selvästi? Esimerkkejä?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kyllä synnytyspakko isän toiveen perusteella on huono idea.
Pienellä ajattelulla selviää miksi.

Se lähentelee jo tilannetta, jossa miehet määräävät naisen ruumiista täydellisesti.
( En käytä sanaa k e h o enkä varsinkaan sanaa v a r t a l o tässä yhteydessä.)

Käyttäjän kultainenmaali kuva
Mika Ebeling

Kiitos Susanna hyvästä kirjoituksesta!

Aborttilainsäädäntö on osaltaan vaikuttamassa siihen, ettei yhteiskunta panosta riittävästi niiden naisten auttamiseen, jotka ovat tulleet raskaaksi vaikeassa tilanteessa.

Yksi aborttilainsäädännön sivuvaikutus, jota ei juuri huomata, on se, miten se vaikuttaa miehiin. Kun aborttia kannattavat feministit toistavat iskulausettaan: "Minun ruumiini, minun päätökseni", niin mitä ajattelevat ne miehet, joille naiset ovat lähinnä seksuaalisen tyydytyksen saamisen välineitä? Nämä miehet saattavat hyvinkin säestää tuota iskulausetta ja todeta: "Hänen ruumiinsa, hänen päätöksensä, siis hänen ongelmansa".

Aihetta aivan erinomaisesti käsittelee Kirsten Watson videossa: https://www.facebook.com/liveaction/videos/3198929...

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

""Minun ruumiini, minun päätökseni", niin mitä ajattelevat ne miehet, joille naiset ovat lähinnä seksuaalisen tyydytyksen saamisen välineitä? Nämä miehet saattavat hyvinkin säestää tuota iskulausetta ja todeta: "Hänen ruumiinsa, hänen päätöksensä, siis hänen ongelmansa"."

Viisaasti päätelty.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Abortin hyväksyminen ei edes edellytä feminismiä. Ainoastaan yksilön itsemääräämisoikeuden tunnustamista. Se oikeus kuuluu kaikille sukupuoleen katsomatta, ja sen tunnustaminen hyödyttää kaikkia sukupuoleen katsomatta.

Hannu Rainesto

Puhumme yhteiskunnallisesta pakkotoiminnasta, mikäli abortiin pakotetaan. Mikäli se on vapaaehtoista, täyttää se myös seuraavan määrittelyn. Kyse on luonnonvalinnan mukaisen lisääntymisen estämisestä, joka tarkoittaa pitkällä aikavälillä jälkipolven kehityksen heikkenemistä. Luonnonvalinta on tärkeimpiä tekijöitä, että ihmisestä on tullut ihminen, sen prosessin häiritseminen on suuri virhe.
Aborteja joudutan tekemään myös terveyssyistä, jolloin äidin elämän pelastaminen on tärkeintä.
Minä en anna tukeani aborteille, mutta en estä myöskään niitä, jos asialle on riittävät, eettisesti oikeutetut perusteet.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Sinulla on aika erikoinen käsitys siitä, mitä luonnonvalinta on, miten se toimii ja mihin se liittyy.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Tässä on koko ajan ollut kyse "lisääntymisestä", ei aidan seipäistä, ei edes siitä mistä puulajista ne aidat on veistelty, eikä siitä minkälaiseen maaperään niitä tulisi juntata.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Luonnonvalinta joko on argumentti, tai sitten se ei ole sitä. Yhtälailla lääketieteellisistä syistä abortoiminen on ”luonnonvalinnan estämistä”. Valitse joko tai. Molemmin päin et voi asiaa loogisesti perustella.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Mistä puhumme, kun puhumme abortista?, kysyy blogistimme.

- Silloin puhumme asiasta, joka ei meille oikeastaan kuulu pätkän vertaa.

Kyse on nimittäin puhtaasti yksityisasiasta. Emme tarvitse yhtään sen enempää hurskastelua kuin puolustuspuheitakaan. Riittää, kun oikeus on olemassa ja sitä tarvitsevien käytettävissä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Voidaan tietysti määritellä, että äitinsä kohdussa oleva sikiö on ihminen, mutta sitten hänet pitäisi huomioida väestönlaskennassa, hänelle pitäisi antaa sosiaaliturvatunnus, hänelle pitäisi voida avata pankkitili, hänelle pitäisi voida antaa lahjoituksia ja perintöjä ja mahdollisen keskenmenon jälkeen hänelle pitäisi pitää hautajaiset.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Nuo eivät ole ihmisyyden vaan kansalaisuuden / yhteiskunnan virallisen jäsenen ominaisuuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset