Red Little Pill Mieluummin yksilö kuin lokero.

Saippuakohun jälkipyykillä

Sanna Marinin ja Kokoomusnuorten välinen kohu menneellä viikolla oli jälleen yksi esimerkki, miten kritiikin antaminen ja sen kohdistaminen naispuoliseen henkilöön nähdään a) sukupuolia syrjivänä ja ns. maalittavana käytäntönä b) vihapuheeseen rinnastettavana hyökkäyksenä. 

Nyt tarpeeksi kauan feminististä keskustelua ja siihen nojaavia mediajulkaisuja seuranneena en voi todeta muuta kuin, että arvon naiset : kasvattakaa paksumpi nahka. Marinin tapauksessa kritiikki lienee ollut aiheellinen joskaan sen tyyli ja aiheesta aloitettu kampanja ei soisikaan montaa hurraa huutoa. Suurin ongelma tässä näyttää olevan se, että  ne tasa-arvon ja naisten aseman äänekkäimmät puolustajat ovat niitä, jotka tekevät monesti feministiselle liikkeelle karhunpalveluksen. Kun kaikki yhteiskunnalliset tapahtumat ja interaktiot tulkitaan sortaja/sorrettu-asetelman läpi, on selvää, että tähän muottiin saa kyllä lähes mitä haluaa. Kunhan vain silmä on tarpeeksi harjaantunut (tai sokeutunut..).  

Tällaisella silmällä näki myös valtakunnallisen päivälehtemme nimekäs kolumnisti Annamari Sipilä. Hän kirjoitti jälkipyykkinä Hesariin, että saippuakohussa lopulta kyse olikin siitä, että kun naiset yrittävät ottaa tilaa, miehet eivät sitä anna. Ja että naispoliitikkoja maalitetaan syyttä suotta. Olen täysin eri mieltä ja saanen sananvapauden nimissä myös esittää vastaväitteen. Joskaan se ei harmillisesti saa yhtä suurta mediatilaa kuin Sipilän suositut kolumnit (jotka harmillisesti jäävät vähän lukevien ihmisten ainoaksi totuuden peiliksi). 

Poliitikot luonnollisesti kohtaavat kritiikkiä aika ajoin. Se on osa työn (varjo)puolia. Kritiikkiä Suomen politiikassa on lähiaikoina nähty kohdistuvan vaikkapa Timo Soiniin ja Touko Aaltoon. Jos kritiikin kohteena on nainen, kuten Sanna Marin, ei ole sanottua että kritiikin syynä on sukupuoli vaan ammatillinen alisuoriutuminen tai tietyn vakuuttavuuden ontuminen. Järkipisteet Marinille siitä, ettei hän missään vaiheessa vetänyt uhri-korttia esiin ja vedonnut osaansa naisena. Tämän puolen kyllä hoiti sitä tehokkaammin sosiaalinen media ja perinteinen media. Tämä mediatapaus saikin minut leikkimään ajatusleikkiä. Jos sosiaalista mediaa ei olisi olemassa (!) eikä Sipilän kolumnin kaltaisia subjektiivisia tunnepitoisia tekstejä julkaistaisi valtamediassa, voisimme vihdoin jo alkaa elää sitä todellisuutta, jossa ammatillisesti / yhteiskunnallisesti miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Voisimme elää sitä aikuisten todellisuutta jossa oletettavasti myös Sanna Marin onneksi elää. Kyllä ne kiipijät kiipeää sukupuoleen katsomatta ja paksunahkaisimmat ottavat paikkansa siinä mihin herkkänahkaiset eivät ehkä sovi. 

Lopuksi vielä tieteen vahvistama esimerkki tukemaan kirjoitukseni punaista lankaa: Naiset ovat herkempiä negatiivisille tuntemuksille ja kokevat niitä enemmän. Epäilemättä tämän faktan valossa voinemmekin selittää monet toimittajien tekstit ja sosiaalisessa mediassa käydyt tunnepitoiset keskustelut, joiden sytyttävänä tekijänä on ollut juuri naisiin kohdistunut kritiikki. 

Vielä kun toimittaja Sipilä kommentoi Twitter-tililläni kolumniaan ja totesi kohun jopa ilmentäneen vihapuheen tunnusmerkkejä,  voisimme todella alkaakin ajatella, että kritiikki on yhtä kuin vihapuhetta. 

Ja vihapuhe, no – kiellettyä. 

Mitä siis saa enää sanoa? 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

https://twitter.com/MarinSanna/status/109342705018...
Sanna Marinhan kiitti ja kertoi että tuntee paljon vähävaraisia jotka mielellään ottaa saippuat vastaan. Rakennat olkiukkoa.
Sinulla on ideologia ja väkisin yrität kuvata maailmaa sen mukaiseksi. Kukaan ei (enää) mene altrightin halpoihin.

Käyttäjän NikoPalmu kuva
Niko Palmu

En tiedä minkä blogin luit, mutta mielestäni kirjoittaja juuri kiitti Marinia kun ei uhriutunut ja toi esille HS:n kirjoituksen mitä kritisoi. Eli sinun vastauksesta ei jäänyt jäljelle kuin epämääräinen alt-right syytös. Joku hölmömpi voisi kritisoida kommenttiasi tuosta, mutta minä tiedän, että se olisi naisvihaa.

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos

Hei Sini. Kommenttisi perusteella kuulostaa että tekstini pointti taisi mennä nyt pahasti ohi. Ja Alt-right leimaa en olekaan aikaisemmin saanut. Hupaisaa. Mukavaa kevään jatkoa!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ihan sama. Sanna Marinkohua ei tulkittu niinkuin väität. Tee sitten aiheesta uusi teksti jossa sinulla on parempi esimerkki.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Meinasin tulla kysymään,oletko tietoinen blogisi otsikon "Red Pill" käytöstä Alt-right-yhteyksissä, mutta vaihdoitkin sen jo vähän muokatuksi. Mahtoiko syynä olla Lappalaisen kommentti?

Käyttäjän NikoPalmu kuva
Niko Palmu

Hienoa toinen epämääräinen alt-right syytös. Näin se keskustelu edistyy.

Käyttäjän SusannaHelovuori-Santos kuva
Susanna Helovuori-Santos

#5 Lappalaisen kommentilla ei ollut blogin nimen kanssa mitään tekemistä. Muokkasin sen vain omaperäisemmäksi. Kaikenlaisia kytköksiä varmasti vedellään nykyisessä keskusteluilmapiirissä. Mutta toivon järkevien yhteiskuntaa seuraavien ihmisten tietävän paremmin lukiessaan blogiani.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #9

Olin suositellut Reija Haapasen huomautusta siitä että kiistät henkisen tämän hetken kotisi vaikka huoneentaulu kiikkui seinällä kertommassa siitä.
Sittemmin vielä korostit kylttiäsi tekemällä siihen lisäyksen.
Ja olkiukkojen vilkas käyttö minkä käytöstä mainitsin on altright keino an sich. Joten rivien välissä kommentillani oli sen kanssa tekemistä.
Onnea valitsemallasi tiellä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Mitä siis saa enää sanoa?"

Kommenteista päätellen sinulla on tuossa väärä kysymys. Oikea kysymys olisi ollut: Kuka siis saa enää sanoa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Saa sanoaa, ja saa myös sanoa vastaan. Se on hienoa. Olisiko se jopa sananvapautta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset